Milloin on oikea aika?

Milloin on oikea aika mennä eläinlääkäriin? Milloin on oikea aika päästää irti ja hyvästellä lemmikki? Näitä kysymyksiä varmasti jokainen lemmikinomistaja miettii. Itselle nämä asiat on ollut hyvinkin ajankohtaisia.

Zara

Yksi perjantai huomattiin Zaralla pieni kohouma poskessa, lauantaina se oli taas vähän isompi, sunnuntaina jo iso mollukka. Etsin tietoa ja olin aivan varma, että kyseessä on hammasjuurentulehdus, sillä Zaralla oli lähes vuosi sitten lohjennut poskihammas. Kaapissa oli kipulääkettä ja antibioottia, jota annoin ja päätin odottaa maanantaille, että päästään omalle eläinlääkärille.

Saatiin maanantaille aika ja yllätys oli suuri kun pienen tutkimuksen jälkeen totesimme lääkärin kanssa, ettei kyseessä ollut tulehdus vaan kasvain. Mitä ihmettä? Kuinka kasvain voi pöllähtää poskeen parissa päivässä! :O Zara jäi leikkaukseen ja kasvain poistettiin onnistuneesti.

Poskeen jäi ontelo, joka vuosi koko ajan. Siihen piti jättää pieni reikä, jotta veri ja kudosneste valuisi pois eikä kasaantuisi poskeen mutta reikä umpeutui kokoajan. Ei auttanut muu kuin neulalla avata reikä muutaman kerran päivässä ja puristaa nesteet ulos. Onneksi Zara on erittäin helppo hoidettava ja tästä tuli rutiini kun vuotaminen ei meinannut loppua millään.

Myöhemmin huomasin Zaralla nisissä pari pattia. Eikä, lisää kasvaimia? Kyseessä kuitenkin vasta reilu 7 vuotias koira. Puhuttiin eläinlääkärin kanssa ja sovimme, ettei poistolla olisi kiire sillä kasvaimet oli pienet ja poski oli juuri parantumaisillaan. Pakko myöntää, että vastaan tuli myös raha. Tämän vuoden aikana ollaan juostu eläinlääkärissä niin monta kertaa, etten edes enää muista.

Ryhdyin toimiin ja myin todella paljon keräilykohteitani, että saisin rahaa kasaan edes vähän. Eipä tuo rahatilanne ollut juurikaan parantunut mutta tunsin, että nyt oli jo aika. Viime viikolla Zara oli leikkauksessa. Pitkä haava mahassa ja kaksi nisää köyhempi. Onneksi varasin ajan, sillä kasvaimia oli tullut lisää ja jonkin ajan päästä olisi levinnyt maksaan ja keuhkoihin.

Lumikki 

Mun rakas mummeli <3 Lumikilla on aina ollut ongelmia takapään kanssa ja takajalat mennyt miten sattuu. Ollaan kumminkin pärjätty ja menty hänen ehdoilla. Nyt tuntuu, että mennyt kuitenkin huonompaan suuntaan. Takapään lihakset on surkastunut ja kävely vaikeampaa. Lisäksi huomasin silmissä harmautta ja patin yhdessä nisässä. 

Päätin ottaa Lumikin mukaan Zaran eläinlääkärikäynnille ja saisivat katsoa tilanteen. Alkavaa kaihia ja pieni nisäkasvain. Tilanne on kuitenkin se, ettei hoideta koska Lumikilla ei varmaan ole kauaa enää kun pääsee koirataivaaseen. Mutta mistä tietää kun on aika? En halua, että Lumikki joutuu kärsimään mutta samalla tunnen suurta itsekkyyttä ja luopumisen vaikeutta. Mutta uskoisin, että pystyn siihen päätökseen kun on aika. Lumikki kuitenkin vielä syö ja tekee hädät ihan normaalisti. On leikkisä ja oma itsensä. Joskus jopa juoksee vähän kun oikein innostuu. Mutta on vaan alettava pikkuhiljaa tottumaan ajatukseen, että ollaan lähellä sitä viimeistä hetkeä. En vain tiedä kuinka sellaiseen voi tottua ja vaikka kuinka yrittää niin se hetki tuskin on yhtään sen helpompi.